Tunneälyllä vuorovaikutusta

Muutama viikko sittn sain opekorkean johtajalta kasallisen kirjoja ja päätin ottaa tavoitteeksi lukea kirjat ennen pääsiäistä. Hieman tahtia tulee hidastamaan ensi viikon kolmen kirjan tentti, jolloin katse on tiiviisti johtajuuden teoksissa.
Helpointa minulle oli aloittaa luku-urakka Tiia Isokorven teoksesta Tunneoppia parempaan vuoroaikutukseen. Lukemisen peilinä koetin käyttä verkko-opettajuutta ja peilasin teemoja verkkovuorovaikutukseen. Itselleni merkityksellisin kolaus tuli vasta jälkisanoissa. Isokorpi (2004,193-194) kirjoittaa, että tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittämisessä tarvitsemme peilejä. Nämä vuorovaikutuksen peilit eivät heijasta suinkaan samanlaista kuvaa kun itsestämme annamme. Mielenkiintoiseksi asian tekee ne havainnot, mitä itse ilmentää toiselle vuorovaikutuksessa. Peilaamiseen kuuluu valtava oppimisen mahdollisuus, sillä peili katsoo asiaa oman historiansa ja kokemuksensa kautta.
Itselleni tälläiset peilit ovat olleet omalla työurallani äärimmäisen tärkeitä, oikeastaan näen niiden merkityksen vasta nyt. Palan matkaa elettyäni irrallaan. En malta olla kirjoittamatta parhaimman "peilini"lainaamia sanoja tähän yhteyteen:
"Ihmiset unohtavat mitä olet tehnyt. Ihmiset unohtavat mitä olet sanonut.
Mutta he eivät unohda niitä tunteita,joita olet heissä herättänyt."

Lisätietoa: Isokorpi,T.2004. Tunneppia parempaan vuorovaikutukseen.Juva: WS Bookwell Oy.

Kirja herätti ajatuksia myös omaan henkilökohtaiseen elämääni, erityisesti luottamattomuus ja luottamussuhteen perustan synty. Läheisyyttä voi kokea siellä missä ihmiset suostvat olemaan haavoittuvia ja aidosti läsnä omana itsenänään.