Postpositioita metsästämässä

eVerkon vuoden toinen ohjausryhmä saatiin vedettyä kiitoksella ja kunnialla. Tampereella oli tehty esimerkillistä yhteistyötä kouluttajan- työvoimatoimiston ja projektin mentorin kesken. II pilotti päässyt upeasti vauhtiin. Ohjausryhmän aktiivinen ja vuorovaikutteinen ote innosti meitä taas jatkamaan arjen puurtamista. Pientä "ohjusten vaihtoa" oli havaittavissa välillä Turku-Tampere ja taisi se singahtaa Jyväskylässäkin :-).

Olipa kerran Suomi, Unkari ja Turkki....Torstai vierähti hyvin kielellisissä merkeissä Hesassa NEWAP-projektin kokouksessa. Opin uutta äidinkielestäni sekä sen yhteyksistä unkariin ja turkin kieleen. Tähän astinen oppimateriaali suorastaa houkutteli opiskelemaan simultaanisesti molempia usia kieliä. Istuessani nk. hard core ja pehmeämmän hard core linguistin välissä sain selville postpositioiden yhteyden näissä kielissä. BTW: Had core linguisti menee ihan kielen ytimeen asti, ei siis kannata kevyttä kielioppia (onneksi ei oo sattunu koskaa mun kielenopettajaksi ko.koulukuntaa). Koordinaattorilta sain tuomisiksi kehuja meistä AVAINpartnerina ja tekemäni raporttini olivat täydellisiä!

Kesän taksvärkki on sitten tehty, työpäivän kokemus keittöapulais-tarjoilijana pizzeriassa on siis takana. Oli muuten positiivinen kokemus monen vuoden "tietotyön" jälkeen. Nuoruuden unelma ravintola-alasta jäi Kotkan talouskoulun keittiöön 16-vuotiaana, jolloin päätin etten suurkeittiössä rupea hikoilemaan. Muistan sen hetken vielä kuin eilisen, paistoin keitinpiiraita ja katselin Sapokanlahdelle. Päätin, että puhtaus on mun juttu.

Vko 43: Ohjauksellisessa otteessa

Viikko 43 meneekin kahden ohjausryhmän merkeissä. eVerkon ohjausryhmä kokoontuu 25.10. Tampereen AKK:hon kuulemaan II pilotin karikoita ja onnenhetkiä Katin ja yhden opiskelijan johdolla. Leena on lupautunut kertomaan pilotista tilastojen valossa sekä ulkopuolinen arviointitiimimme esittäytyy. Itse valmistelen esitystä projektin tilannekatsauksesta, jonka olen päättänyt esitellä ilman PP-ohjelman apua - kolahtaisiko esitys tällä erää auditiivisiin kuuluijoihin.
Suhinaa hankkeessa tuo jazz-seminaarin valmistelut, kesällä 2007 olemmekin jo askeleen viisaampia ja lähempänä hankkeen päättymistä.

Keskiviikko päivä jatkuu Helsingissä PAKK:n tajoamalla illallisella ja tapaan vihdoin NEWAP-projektin väen. Ajattelin, että nautimme sapaksia suomalaiseen tapaan ravintola Juuressa. Porukan tapaaminen jännittää, sillä enhän ole linquisti lainkaa. Projektissa kehitellään nimittäin Euroopan vähän puhuttujen kielten opetusta verkkoon. Niin mitä yhteistä mahtaa olla turkilla, suomella ja unkarilla ;-)? Ohjausryhmä kokoontuu siis torstaina ja minä saan varmaan yksityissaarnan taloushallinnoinnista Astridilta. Hitto, en ole vieläkään päässyt jyvälle saksalaisesta jämtiydestä ja siitä miten pilkun tarkkaa voikaan olla Sokrates-projektin raportointi. Luulin sentäs jotain osaavani, monen vuoden EU-raportointikokemukseni jälkeen. Mutta en sittenkään(plääh..)

Pikkupojat saivat oman näköiset nimensä viikko sitten. Saimme siis poikia sukuun ja nimiä suvusta.Ihanaa ja nyt jo kaamea ikävä pikkuvesseleitä. On syysloman aikaa ja Ama pääseekin keskiviikkona hoitelemaan heitä (kateellisena jään työvelvoitteisiin).
Olo alkaa helpottua, sain ison koordinaatiovastuun siirtymään naapurihuoneeseen vaikkakin minun se vielä pitää alkuun hyvin saattaa. Osaavia ihmisiä on onneksi lähellä. Leena, "annan" hankkeen sinulle tyytyväisin mielin - olet osaaja isolla O:lla. Saan keskittyä taas uusiin hankehakuihin ja emännöidä vanhojen/uusien projektien seuraavat kolme Suomen kokousta.